Mintun näkökulma:
Päätin että ottaisin uuden kuvan, ja niinhän minä myös tein. Uudesta kuvasta tuli paljon parempi, minun mielestäni. Julkaisin ensimmäisen julkaisuni. Päätin alkaa miettimään mistä kirjoittaisin ensi kerralla. Ehkäpä jakaisin vinkkejä kouluun liittyen, tai joku resepti, tai diy. Monet ideat pyörivät päässäni, onneksi perustin blogini. Katsahdin kelloa, ei kai kello jo noin paljon ole, minunhan pitäisi olla jo sairaalalla. Laitoin ulkovaatteeni ja ryntäsin kohti sairaalaa.
Maxin näkökulma:
Lääkäri kertoi että voisimme kotiutua huomenna, mutta meidän pitäisi olla kuitenkin toisen henkilön valvonnassa. "Mulla ei ole kotona ketään", Iina sanoi kun lääkäri oli mennyt. "Sä voit tulla meille", sanoi Minja vierestäni. "Oikeastikko?" Iina kysyi hämmästyneenä. "Ihan oikeasti", vakuutti Minja. Kuulin koputusta ovesta. Oli hetken hiljaista kunnes Minttu astui sisään. "Mites täällä voidaan?" Minttu kysyi. "Hyvin", vastasimme minä ja Iina samaan aikaan Mintulle. Naurahdimme. "Sopiihan se sinulle että Iina tulee meille huomenna?" Minja kysyi Mintulta. "Joo, tottakai", Minttu vastasi.
Minjan näkökulma:
Minä, Max, Iina ja Minttu juteltiin kaikesta. Nauroimme paljon, pääosin Maxin vitseille. Vatsani murisi, minulla taitaa olla nälkä. Avasin suuni ja sanoin: "Mun täytyy tästä varmaan lähteä kun mulla on nälkä". "Okei. Nähdään huomenna", Max sanoi. "Juu", vastasin ja käännyin ovelle päin. Kun olin poissa sairaalalta, kiiruhdin kauppaan hakemaan salaattia. Mieltän painoi minun ja Peterin viime tapaaminen, minun olisi pakko selvittää se. Soitin Peterille ja sovimme tapaamisen, tanssitalolle. Kävelin tanssitalolle ja siellä suuntasin Peterin toimistolle. Juttelimme kunnes uskaltauduin kysyä: "Mitä sillä meidän viime tapahtumisella tapahtui?". Oli hetken hiljaista. "Minä rakastuin sinuun".
Mitäköhän seuraavaksi tapahtuu?😎 Sen saat selville ensi osassa.💛
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti