Aion pelastaa rakkauteni, keinolla millä hyvänsä. Kävelen äitini ja Miron luo, ja kysyn heiltä: "Mistäs täällä jutellaan?" "Ei mistään", äiti väittää ja esittää niin tekopyhää kuin vain voi. "Mä tiedän kyllä mistä te puhutte", aloitin itsevarmasti. "Sä aiot häätää Miron pois mun elämästä", jatkoin. Äiti purskahtaa nauruun, ja Miron kasvoille leviää leveä hymy.
"Mitä sinä oikein ajattelet", äiti aloittaa naurun seasta. "Mehän vaan suunniteltiin että jos Miro ja Rick tulisivat meille", äiti jatkoi. "Oikeastiko?" kysyin epävarmasti Mirolta. Miro levitti kasvoileen pokerinaaman ja oli hiljaa, kunnes tokaisi: "No tottakai!" Kasvoilleni levisi hymy, en tiedä oliko se nolostumisen vai onnellisuuden hymy, mutta molempia tunteita minä kuitenkin tunnen. Nolostumista, koska epäilin että, ihan sama, epäilin asioita ihan väärin päin, ja onnellisuutta siitä että saan pitää Miron ainakin vielä hetken luonani.
Eevan (äidin) näkökulma:
Viktor ja Rick kantavat Astridin veneeseen. Olof hyppää kyytiin, näyttää ahtaalta. "Kuka haluaa uida täältä kotiin?" kysäisin. "Mitä tarkoitat?" Viktor ihmettelee. "Emme me kaikki mahdu veneeseen", totesin. "Minä voin mennä varmaan Miron ja Rickin kyydillä", April hymyili. "Jos se vain heille sopii", vastasin. "Sopii!" Miro huikkasi. April kävi hakemassa meidän veneestä reppunsa ja meni sitten Miron luo.
Matka oli alkanut. Miron ja Rickin purjevene seilasi meidän perässämme. April oli siellä myös, hän näyttää onnelliselta. Ajatus siitä, että olemme matkalla kotiin, on ihana. En malta odottaa että pääsen puutarhani kimppuun, ja että saan valmistaa ruokaa perheelleni. On myötätuuli, viileä sellainen. "Tarvitsetko vilttiä?" kysyn Astridilta. "Minulla on jo kaksi!" Astrid kertoo. "Tarvitsetko kolmannen?" kysyin. Astrid katsoo minua murhaavan sarkastinen ilme kasvoillaan ja pamauttaa: "En!" Ihana nähdä Astrid tuollaisena, omana itsenään. Töksäyttelevänä, sarkastisena, suorapuheisena ihanana tyttärenäni.
Tässä oli nyt tämä osa.😉 Arvatkaapas mitä, tämä tarina alkaa olla loppusuoralla, ja uutta tarinaa kirjoitan jo, onneksi tätä tarinaa tulee vielä ainakin yksi osa.
♡
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti