Minjan näkökulma:
"Mäkin tykkään susta", myönsin. Suutelimme, pitkään. Unohdin murheeni. Rakastan Peteriä.
Maxin näkökulma:
Aloimme Iinan kanssa lepäämään. Huomenna pääsisimme kotiin, onneksi. Heräsimme aamulla siihen että hoitaja toi meille aamupalaa, söimme sen. Sen jälkeen vanhempani tulivat hakemaan meidät, pääsimme kotiin. Iina pääsi ensimmäistä kertaa ikinä käymään meillä. "Kiitos että sain tulla tänne", Iina kiitteli. "Eipä kestä", äitini sanoi hymyillen. "Haluatko nähdä mun huoneen?" kysyin Iinalta. "Tottakai", Iina innostui. "Tätä tietä", näytin. Avasin huoneen oveni ja sanoin: "Tadaa! Ei mikään kummallinen mutta huone", sanoin. "Hieno", Iina kehui ja hyppäsi sängylleni. Hyppäsin Iinan viereen.
Mintun näkökulma:
Istuin huoneessani työpöytäni äärellä. Kirjoitin blogiani, ajattelin että jakaisin lukijoilleni bravuurini reseptin. Kun olin valmis, tallensin sen mutta en julkaissut. Mietin mistä muusta voisin kirjoittaa, mutta miettimiseni keskeytti viesti. Avasin sen ja huomasin että se oli Minjalta: "Tulen huomenna vasta kotiin, kerrothan äidille ja iskälle?😉". Vastasin: "Okei💛". Menin kertomaan asiasta äitille.
Minjan näkökulma:
Menimme Peterille. Peterin luona, tilasimme sushia. Päätimme että katsoisimme Netflixiä, samalla kun nautimme sushista. En ole koskaan erityisemmin tykännyt sushista, mutta nyt. Nyt minä rakastan sushia ja Peteriä. "Miten me tästä eteenpän?" Peter kysyi. "Mitä miten me tästä eteenpäin?" hämmästyin. "Että miten me tästä eteenpäin. Eihän me voida meidän suhdetta vielä paljastaa kenellekään?" Peter jatkoi. "Miksi ei?" kysyin. "No esimerkiksi tanssitalolla siitä tulisi kauhea hulabaloo", Peter vastasi kysymykseeni. "Miten niin? Oletko sä seurustellut jokaisen heidän kanssaan ja nyt ne tulisi mustasukkaiseksi?" ehdotin kysyen.
Miten tälle tilanteelle käy? Se selviää ensi osassa (toivottavasti).💜
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti