Victorin näkökulma:
"Olet oikeassa", vastasin vaimolleni. Eva näytti hämmästyneeltä, mutta lapset näyttivät vielä hämmästyneemmiltä. "Katsokaapas tuonne, siellä on myrsky jo nousemassa. Jos lähtisimme tuonnepäin säästyisimme myrskyltä", kerroin. "Emme me voi, myrsky yltää sinnekin saakka, katsopas tuonne", näytti Eva. "Totta meidän on jäätävä ränne myrskyn ajaksi. Teimme työjaon ja jokainen kiirehti tekemään omia toimiaan.
Astridin näkökulma:
Kaikki muut olivat jo teltassa valmiina. Minäkin vain ensin kävisin tarkastamassa että vene on paikoillaan. Näen veneemme, joka on ainakin vielä rannassa. Tarkistan solmun, että se ei ole löystynyt liikaa. Kiristän solmua ja lähden kohti telttaamme. Kävelen rauhallisesti koska kohta joudun istumaan useita tunteja teltassa. Sitten tule todella kova tuulenpuuska, joka kaataa puun. Puu on kaatumassa minua päin. Pinkaisen juoksuun. Tuuli muuttaa puun suunnan. Puu rämähtää maahan päälleni.
Aprilin näkökulma:
Ulkona tuule mahdottamasti. Tuuli kuulostaa siltä kuin tuhat sutta ja koiraa ulvoisi korvani vieressä. Ääni on ihan mahdoton. "Missäs se Astrid viipyy? Haluasisin jo pelata korttia hänen kanssaan", Olof kyseli. "No onhan sillä jo aika kauan kestänyt", sanoi isä ja kurkisti teltasta ulos.
Victorin näkökulma:
Etsin katseellani Astridia. Mutta näen vain puun joka on kaatunut maahan. Puun pinnalla näkyy jotain kirkasta kuin tumman punaista. Menen ihmetellen katsomaan väriä hieman lähemmäksi. Sitten hahmotan Astridin joka on osittain puun alla. "Tulkaa teltasta ulos auttamaan!" huusin perheelleni.
Miten Astridille käy?😱 Sen saat selville seuraavassa osassa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti